perjantai 31. joulukuuta 2010

runoilijan blues nro. 5

mikään
ei mikään
pidä meitä
yhdessä
eikä noilla
runoilijoilla
pysy edes
kynä kädessään

mutta niiden
suonet hehkuvat
kun ne kirjoittavat
tyhjissä tiloissa
ne käyvät valoissa
ja sairastavat
kelmeää
neonia
suonissaan

päivän verran
ahnehtien
kokonaisen päivän
häneltä veit
ahne sika
yksi tanssi
menneiden kunniaksi
on sopivaa
ei enempää

eikä edes runot
voi pelastaa
teinisydäntäsi
alaikäinen
alimmainen
henkisesti kypsymätön
pahnan pohjimmainen

pitäisikö olla
huolissaan
sinusta minusta
niistä toisista
ymmärsinkö väärin
onko meillä ongelma
onko meillä käteistä

tahtoisin korjata
väärinkäsitykset
runosi
mielesi
elämäsi
repaleisen
paitasi
ja tuloerosi

nyt jouluna
nyt vappuna
nyt juhannuksena
nyt syntymäpäivänäsi
nyt uuden vuoden aattona

I was made for lovin’ you baby
You were made for lovin’ me


taivaan sini
on väärän
sävyistä
se ei soinnu
mekkosi kanssa
se tappaa sinut
tai ainakin
raapii ihosi
verille
tai jotain
ihan sama

ne puhuvat kaikki
niin kuin runoilijat
ja katsovat poispäin
niin kuin kriitikot

niillä on sovellus
a killer app
se osoittaa niiden tekniikan arvon
ja lisää niiden suosiota

älä huoli
vielä sinutkin
huomataan
ja pussataan
kuoliaaksi

And I can’t get enough of you baby
Can you get enough of me


kaveri soitti
sanoi ettei viitsi
puhua enempää
ja oli hiljaa
jätin linjan auki
se puhelu maksoi
kuukauden palkan
sille

lähetin sinulle
runon
tekstiviestinä
too many characters
vaikkei minulla
olen luonnetta
nimeksikään

koko matkan
keskustaan
tuut
tuut
tuut
ja takaisin

Well, I never
ja muita viittauksia populaarikulttuuriin









keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Everything about Christmas in one word (poem, of course)

Christmass

The lost tapes

Me oltiin kerran Paavo Haavikon kanssa istumassa iltaa Pispalan Pulterissa kun viereisessä pöydässä istunut kolmikko tunnisti Paten ja kysyi josko he voisivat liittyä ”akateemikon seuraan”. Kolmikko siis tunnisti Paten, mutta Pate ei tunnistanut kolmikosta kuin Matti Nykäsen. Mä kuiskasin sivusta Patelle, että toinen noista ei-mattinykäsistä on tunnettu rokkilaulaja Jonne Aaron ja toinen autoilija Kimi Räikkönen. Pate ei tietenkään tajunnut, että mä tarkoitin autoilijalla formulakuskia, joka Kimi noihin aikoihin vielä oli, mutta suhtautui asiallisen innokkaasti Kimin pöytään kantamiin ”lärvilautoihin”. Lärvilautojen antien innoittamana keskustelu lähtikin iloisesti käyntiin. Pian kävi ilmi, että Kimi on suuri runouden ystävä ja Haavikkofani. Se ruoti Paten kanssa suomalaisen nykyrunouden tilaa innostuneesti aina kaksikon jutut pahasti keskeyttäneeseen valomerkkiin saakka. Paten pettymys oli käsin kosketeltavissa. ”Nytkö tää ilta jo loppu?”, se kysy epäuskoisena. Onneksi Jonne totesi, ettei tässä vielä mikään pakko ole lähteä nukkumaan ja kutsui koko revohkan jonnekin Yliopistonkadulla sijaitsevaan studioon, missä sillä oli kuulemma viinaa kaapissa. Olihan sinne Tampereen mittakaavassa matkaa, mutta reissu taittui iloisesti Kimin maksamalla taksilla.

Jossain vaiheessa aamuyötä, kun koko Suomen runokenttä oli analysoitu läpi tarkkuudella, johon pikkumaisin loogikkokaan ei pysty, Kimi sai uuden ajatuksen. Kun kerran oltiin studiossa, niin se lausuisi Paten runoja ja Jonne, joka osaisi käyttää studiolaitteita, nauhoittaisi ne. Kaikki kannattavat ajatusta. Tosi mä epäröin hiljaa itsekseni. Mä tiesin, että Pate oli aika tarkka siitä kuinka sen runoja lausuttiin, eikä mulla ollut suurta luottamusta Kimin kykyihin. Mutta Pate, joka ei tuntenut Kimiä entuudestaan ei ollut tippaakaan skeptinen asian suhteen, ja homma oli kolmessa sekunnissa niin kovassa vauhdissa, että sitä oli aivan turha yrittää keskeyttää. Pate tosin mainitsi Kimille, että sillä ei ole mukana yhtään teosta, josta Kimi voisi lukea runoja, ja mä koin hetkellistä sisäistä helpotusta, mutta Kimi totesi osaavansa runot ulkoa. Jonne ohjasi Kimin mikrofonin ääreen ja kaikki oli hetkessä valmista nauhoitukseen. ”Valmist? Yks, kaks, kolme, anna mennä”, kuului Jonnen ääni pöydän takaa.

Voi veljet! Se poika lausui runoja kuin enkeli ja paholainen! Mä tipahdin tuolilta ja Pate purskahti itkuun. ”Kukaan ei ole ennen tajunnut mistä mun runoissa on kyse, kukaan ei ole ennen saanut painotuksia noin täydellisesti paikalleen...” Pate sopersi ja jatkoi jotain, mutta mä en saanut selvää sen tihrutuksesta. Yö vaihtuu aamuksi ja Kimin vuoroin samettinen, vuoroin ukkosen lailla jyrisevä ääni täytti koko tilan. Kaikki muut istuivat hiirenhiljaa, ainoastaan Paten hetkittäinen nyyhkytys kuului Kimin jumalaisen lausunnan taustalla. Kun me lopulta aamupäivällä erottiin, niin kaikki tiesivät, että sinä yönä maa oli liikkunut meidän alla.

Mä en tiedä mitä niille nauhoille tapahtui, mutta sen mä vaan sanon, että jos joku joskus löytää ne, niin ne pitää kiikuttaa viipymättä kansallisarkistoon. Ne sisältävät suomalaisen artikulaation historiaa.

kolme eläinlajia

poesiat
poetikat
poeetat

maanantai 13. joulukuuta 2010

rakkausruno nro. 2

minä
näennäinen
näen vain
kuinka
sanasi sankkenevat
riimisi rimpuilevat
huulesi huokuvat
ja sinun
rintasi riippuvat
kohti maan keskipistettä
minua
mutta yht'äkkiä
tai aina tulee joku
joka vie sinut
ihan kuka vaan
esimerkiksi Esa
tai teknomies

ja minä
näennäinen
tahtoisin
olla olennainen
k3sk3in3n
rakaslettu
ja lihaluttu

tiistai 7. joulukuuta 2010

rakkausruno nro. 1

sinä astut lavalle
ja aloitat aktisi
minä en kuule sanaakaan
näen vain
näen vain silmäsi
ja punaiset huulesi
en kuule sanaakaan
mutta tiedän, että
lausut sanoja
sanoja
kuten
kurakkaus
lempistooli
ihastuska
ja
kerrot
katkerakastelusta
mutta minä en
kuule sanaakaan
näen vain

maanantai 6. joulukuuta 2010

hyssyttelee kaikkia asioita

on taas rähmällään,
etenkin älymystö

hyssyttelee kaikkia asioita

intellektuellit rakastavat teorioita

asiantuntijat ja muu älymystö teilaavat ihmiset.

postmoderniin viisasteluun ihastuneen

häiritsi syvästi älymystön
hermeettisesti suljettua todellisuutta

hyssyttelee kaikkia asioita

tämähän ei tietenkään käynyt
päinsä tiedostavalle älymystölle

Saddamin vangitseminen on
älymystölle kova paikka

älymystö luo islamin eteen tyhjiötä
relativistisen politiikan ansiosta

hyssyttelee kaikkia asioita

vain yhdenlaiset syyt ja seuraukset
aina samat sortajat ja sorretut.

te veronmaksajat maksatte kaiken tämän
älymystön aiheuttaman sopan

hyssyttelee kaikkia asioita

kauhea älymystö,
hirveät intellektuellit

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

lauantai 4. joulukuuta 2010

Anteeksi

Anteeksi, mutta miksi tuollainen halpa hutzu lukee tällaista hienostunutta runoblogia?