lauantai 30. lokakuuta 2010

Hesarin rehabilitaatio

Marssin tänään kirjamessuille tarkistamaan kuinka edellisessä postauksessani mainitsemiini ehdokkuuksiin on reagoitu. Ainakin ntamo on taas Helsingin Sanomien ystävä (kuva Helsingin kirjamessuilta ntamon & kirja kerrallaan osastolta. Vastaavia olisi voinut napsia useammankin)




... ja tietenkin tämä on ainoa oikea ratkaisu. Loppujen lopuksihan Hesari suorastaan paapoo pieniä runontäytteisiä kustantamoja.

Palkintojenjako?

Etelän metia julkaisi tänään esikoiskisansa finalistien nimet. Runokorjaamo onnittelee tunnustuksesta Janne Kortteista ja Sirpa Kyyröstä sekä heidän kustantamojaan. Tuli palkintoa tai ei, niin jo ehdokkuus on hieno merkki arvostuksesta.

Kortteisen teosta ehdinkin eilen pitää kädessäni. Selailun perusteella se vaikutti pirteältä, vaikka näyttikin jossain määrin juuri sellaiselta runoudelta, josta en yleensä ole suunnattoman innoissani. Kyyrösen teos täytyy etsiä käsiini tänään.

Toivottavasti "Suomen runouden maajoukkue" osaa arvostaa Kortteisen ja Kyyrösen saavutuksia. Siitä ei ole kovin pitkästi kun Helsingin Sanomien runokritiikki yleensä ja kyseessä olevan palkinnon uskottavuus teilattii joukolla. Kyyrönen oli itse mukana ja Kortteisen kustantamo, ntamo, toimi asiassa sellaisella innolla, että tästä ehdokkuudesta ilahtuminen tai sen käyttäminen mainostarkoituksissa on todella epätodennäköistä. Kävelen tänään kirjamessuille ja tarkista josko asiaan olisi ehditty reagoida.

Muistukseksi:

http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Kulttuuri/ketju/3983340

Kannattaa myös googlettaa "hesarigate" ja niin edelleen tai tehdä tutkimus facebookissa.

perjantai 22. lokakuuta 2010

Elina, mitä sä teet?

Runokorjaamo goes photographic. Onko kukaan nähnyt sellaisia kuvia, joissa nykyvalokuvaaja kuvaa itseään? (kuvat: Elina Brotherus ja yks Kake, poistan jos pyydetään)

Koska tälle sivulle näyttää tulevan kovasti osumia, niin kerrottakoon, että tämä puoli tuotantoa on siirretty toiseen blogiini: http://kuvassaminaitse.blogspot.com/ (lisätty 19.2.2011)



Ei näin :


vaan näin:

eikä näin:

vaan näin:

eikä edes näin:


vaan nimenomaan näin:

maanantai 18. lokakuuta 2010

cut up rock

gotta cut up, cut up, cut up
gotta cut up, cut up, cut up
gotta cut up, cut up, cut up

cut the crap
cut the crap, baby!

gotta cut up, cut up, cut up
gotta cut up, cut up, cut up
gotta cut up, cut up, cut up

cut the crap
cut the crap, baby!

gotta cut up, cut up harder
gotta cut up, cut up harder
gotta cut up, cut up harder

cut the crap
cut the crap, baby!
all nite long!

perjantai 15. lokakuuta 2010

runodiili


olen pettynyt. ryhmänjohtaja, tee minuun vaikutus! lyhyesti. ole hiljaa. en pyytänyt selittämään. pyysinkö minä sinua selittämään? yhdellä sanalla. yhdellä sanalla! ole hiljaa. luuletko sinä, että? sinä saat potkut.

torstai 14. lokakuuta 2010

Ilman kataluutta

Voi vittu! Siis noin niinku ei-referentiaalisessa mielessä.  Ihan puhtaana kirosanana.


WSOY blues

Löysin runon, mutta kutsun tätä löytörunouden sijaan re-name-poetryksi. Zeitgeistia. 

WSOY blues (lähde)

Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta.
Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta.
Turhaan, ei turhaan tartun ma hetkehen kiini;
riemua ei suo rattoisa seura, ei viini.
Häipyvät taakse tahtoni ylpeät päivät.
Henkeni hurmat ammoin jo jälkehen jäivät.
Notkosta nousin. Taasko on painua tieni?
Toivoni ainoo: tuskaton tuokio pieni.
Tiedän ma: rauha on mullassa suotu.
Etsijän tielle ei lepo lempeä luotu,
pohjoinen puhuu, myrskyhyn aurinko vaipuu,
jää punajuova; kauneuden voimaton kaipuu.
Upposi mereen unteni kukkivat kunnaat.
Mies olen köyhä: kalliit on laulujen lunnaat.
Kaikkeni annoin, hetken ma heilua jaksoin,
haavehen kullat mun mieleni murheella maksoin.
Uupunut olen, ah, sydänjuurihin saakka!
Liikako lienee pantukin paatinen taakka?
Tai olen niitä, joilla on tahto, ei voima?
Voittoni tyhjä, työn tulos tuntoni soima.
Siis oli suotta kestetyt, vaikeat vaivat,
katkotut kahleet, poltetut, rakkahat laivat?
Nytkö ma kaaduin, kun oli kaikkeni tarpeen?
Jähmetyn jääksi, kun meni haavani arpeen?
Toivoton taisto taivaan valtoja vastaan.
Kaikuvi kannel; lohduta laulu ei lastaan.
Hallatar haastaa, soi sävel sortuvin siivin.

Rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin. 

tiistai 12. lokakuuta 2010

lukuohje

jos tämä runo ei puhuttele sinua. jos se on hiljaa, lue se hyväksi. tee taustatyötä ja lue se uudestaan. ymmärrä sen lähtökohtia ja lue se hyväksi. lähtökohdiltaan se on suomen paras runo. se on mestariteos, voittajaruno, runojen kuningas.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

lainaisin tai vuokraisin


kuka lainaisi minulle aurinkolasit? kuka tarjoisi omansa? antaisi parastaan? luopuisi edes hetkeksi rakkaimmastaan, ainoastaan? tarvitsen mahdollisimman valmiin tulkintakehikon, jonka avulla nekin runot näyttäisivät merkitykselliseltä, jopa merkittävältä. 

eletty ruumis

tämä runo on eletty ruumis. pistä se siihen kritiikkiisi niin hyvä tulee.

maanantai 4. lokakuuta 2010

hyppiii VK:n ja Tuukan päällä!

Viikon kolonialistinen toimeni: luontainen vaatimattomuuteni etelän kaupungeissa

olisin koonnut
puheenjohtajana
keskustalle äänet
yhtä lailla pohjoisessa
ja maaseudulla kuin
 etelän kaupungeissakin

on surullista, ettei tässä
puheenjohtajavalinnassa
luotettu kykyyni
                   voittaa
                        vaaleja

luontainen vaatimattomuuteni
ei estä minua sanomasta, että
olin porukasta

                                          paras

Särö tuli Savu

Häh? Tuli & Savu kertoi siirtyneensä neljästä numerosta viiteen (yksi "kirjamainen") vuodessa ja Särö pitävänsä vuoden tauon.

Särö ryhtyi pukkaamaan seuraavaa numeroa ja Tuli & Savu on julkaissut vasta yhden numeron vuonna 2010. Vai olenko missannut jotakin?

Tosin T&S:n laskuoppi hämää muutenkin. WWW-sivuilla kerrotaan Tulen & Savun vuodesta 2010 ensin otsikon tasolla, että 2/2010 teema on "Anonyymi", mutta heti alla jatketaan näin: "Kolmannen numeron työnimenä voisi olla myös ”tekijä” – tai sen puuttuminen."

Häh ja täh? Puuttuuko tekijä vai mistä kiikastaa?

perjantai 1. lokakuuta 2010

tavalline keskustalaine poliitikko niinku Clark Kent

oltasko sillee et tää ois ekaks niinku ihan tavalline keskustalaine poliitikko niinku Clark Kent tai joku ja tää ois naimisissa jonkun taviksen kaa mut sit tää ois iha yhtäkkii niinku pääministeri ja sit tää sais aina ja se ois niinku sairaan siistii ja sit tää tää niinku jättäis sen tavikse ja työntäis muutenki kaikki huonot panot pois?

täl ois sellane supervoima

oltasko niin et täl ois niinku sellane supervoima tai jotain et tää vois unohtaa ihan mitä tahansa niinku esimerkiks sen et täl on tollanen supervoima ja sit tää vois muistaa kaiken jos tää ois tehny väärin tai jotain ja sit tää vois sanoo et tää ei tehny mitää vääri koska ei muista ja sit kaikki ois taas ettei niinku mitää tai ihan sama?