Haa! Haukion vastaisku tuli nopeammin kuin uskoinkaan. Päivän Ilta-Sanomien päälööpissä sanotaan, että ”Niinistön Jenni-vaimo yllätti rakkausrunolla”. Rakkausruno my ass. Vaalityötä sanon minä. Yllätyskin se olisi ollut vain jos kysymyksessä olisi ollut joku muu Niinistön vaimoista kuin juuri Jenni-vaimo.
On paikallaan lähettää sananen myös runoa lehdessä kommentoivalle Tommy Tabermanille, joka suorittaa kaikkien taiteilijoiden lempiväistöliikkeen todetessaan, että ”Runoista ei koskaan tiedä ovatko niiden minä ja hän oikeita ihmisiä, koska runo ei ole mikään dokumentti. Se voi olla silkkaa kuvitelmaa, jossa voi olla vain ripaus totuutta mukana”
Jos lähes kuka tahansa kykenee tunnistamaan runoista tai kirjoista henkilöhahmoja, jotka ovat enemmän tai vähemmän rakennettu oikeiden ihmisten, kuten esimerkiksi entisen työkaverin, baarituttavuuden, nykyisen tai entisen puolison näköisiksi, niin kirjoittaja ei voi paeta sanomisiaan sen taakse, että ”tämä nyt on vaan fiktiota”. Ei edes tämän blogin fiktiivinen kirjoittaja. Palamme kaikki helvetin tulessa.
Ei näin:
On ilta, mies ja nainen laskevat ahvenverkkoja
merilokki hautoo laiturin tukipuiden alla
kitukasvuiset koivut nyökkäilevät tuulen puuskittaisille kysymyksille
lahdella kaartelee yksinäinen pilkkasiipi
vastakuoriutuneiden kolmipiikkien parvi lävistää vedenpinnan
tuvan ikkuna huurtuu koiran uteliaasta hengityksestä
(Jenni Haukio)
vaan näin,
On 2010, mies ja nainen kalastelevat ääniä
demari väijyy heti kotioven takana
kitukasvuiset ehdokkaat nyökkäilevät tenttaajan idioottimaisille kysymyksille
torilla kaartelee yksinäinen ilkkakanerva
vastavalmistuneiden kokoomusnuorten parvi läikyttää olutta
kotimme ikkunat huurtuvat naistenlehtien fantsuista jutuista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti