perjantai 2. lokakuuta 2009

Metodisti

Hei jätkät! Ensin minulla oli ihan hirveä kasa runovihkoja, ja sitten löysin tällaisen metodin: otan runokirjoja ja jokaisesta ensimmäisen rivin. Sitten pistän ne yhteen, ja näin syntyy löytö(metodi)runo! Tsiigatkaa tätä:

Pidän sadetta
Sinä yönä satoi lumi.
Palaan synnyinkotiini.
Vesimittarit,
Sano vielä kerran sydän,
Kuka sinä olet? Kuului ääni
Portaita alas, portista ulos kadulle
Tämä muisti on saatettava atomeiksi ennen uusia kukkia
Varjo on vaeltanut valtameren yli
Kertoi arvesta rinnassaan
Painan pääni rintojesi väliin.


There is plenty more where that came from! Wahrheit und Methode!

4 kommenttia:

  1. Minä teen vähän samalla idealla runoja, otan jokaiselta riviltä ensimmäisen ehjän sanan:

    merkillisiä viisitoista
    muistista tekisi valo
    kysymyksistä runonsa

    VastaaPoista
  2. aijjuu, sala.
    joku luulee, että olen sinä – tai joku luulee, että sinä olet minä.
    juoruilijoita ovat.

    VastaaPoista