Tajusin, ettei edellisen merkinnän jälkeen ole mitään sanottavaa. Ville Hytönen sanoo uusimmassa Parnassossa (7/2009) melkein kaiken mitä olen suoraan tai epäsuorasti ennen Kehreäni höpissyt, ja koska runotuspiireissä on muitakin merkkejä ajattelun heräämisestä (esim. Ville-Juhani Sutisen teksti kokoelmassa Poetiikkaa II sekä muutama muu siellä täällä näkynyt puheenvuoro kuten esim. Teemu Mannisen viimeaikaiset interventiot), niin lopettaminen tuntuu hyvältä idealta. Tietenkin vain toistaiseksi. Sillä.
yK
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti