En ole laiskotellut tauolla. Olen kukenut filosofiaa. Enkä mitä tahansa filosofiaa, vaan fenomenologiaa. Enkä mitä tahansa fenomenologiaa, vaan Tampereen fenomenologiaa. Näin syntyi filosofinen essee. Olkaa hyvä!
Fenomenologia minussa, minä fenomenologiassa
Pyrin seuraavassa asettamaan alustavan kysymyksen: missä vitussa silloin ollaan kun täällä-ollaan? Varsinainen ihminen, ei siis Der Alte, vaan Der Komissaar on kohti kuolemaa. Liha. Ei ole olemisessaan vaan olemisessaan on. Läski ja Rasva. Tuleminen ja jo-oleminen on aina ennen vasta-nyt-olemista. Perse. Vasten vasta-nyt-olemistaan olemisoidessaan Husserl ikään kuin käänsi näkemisen näkemiseksiöinniksi. Vasta varsinaisessa ja varsinaisessa vasta, Das Boot, saa sen mikä siitä tulee ja tulee siitä. Tätä voimme kutsua siitäseksi. Erite. Toisen ja vain toisen kautta ihmisen on mahdollista täällä-olossaan olla täällä. Räkä. Alustavasti vastaan, ikään kuin vasten sitä mitä esitän, vastus, vaste, että minä en perkele ehdi ikinä sinne. Missä helvetissä te taas ootte? Jätkät hei, te lupasitte, että ootte täällä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti