sunnuntai 1. tammikuuta 2012

pohdintoja 1.2


mulle kaikki on ollut aina ykseyttä. toisetonna kake vaeltaa. kuulostaa vähän surulliselta, mutta rajallisuus äärettömän vastakohtana on sellaista. toiseus ja äänettömyys. paskat, sanon minä, nupit kaakkoon!  ei kasvot vaan naamat. (au sens où l'on dit "je réalise enfin ce que vous voulez me dire")

intention harhaa ei ole olemassa. intention harhan harha on olemassa. ja minä olen tosissaanimmin kuin se-jonka-nimeä-ei-saa-sanoa. hey, camoon. kuka uksoo ätte niinku ei niinku mitää et niinku vaan se teksi? niinku hmsmllshhsshhshh  ksj alkjoijkjn pskkkaökloeijjjjfaaklkdjf? 

ja jonkun nietzschchzen paraply! miten me selitetään jonkun nietzschchzen paraply? siis ei niinku  e i   m i t e n k ä ä n ! ! 11!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti