lauantai 14. heinäkuuta 2012

paikkansa

nämä runot ovat pintaa
kiiltävää bling-blingiä
silikonia & volyymia
ja ne viheltävät men
nessään

ketä kiinnostavat runot
runoista runoissa runoista
itsestään eikä mist
ään muusta

Helvetti soikoon,
kahtatoista
tusinassa!

Jos heitän kiven
selkäni yli
kävelykadulle,
niin se osuu
yhteen ja
hän huutaa,
me kaikki
huudamme:
fantastista,
se kivi tiesi
paikkansa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti