tiistai 13. marraskuuta 2012

lasten (a)suusta


me löydettiin tekijä. niin minäkin.
se haisi todella pahalle. niin minäkin.
mutta se oli kuollut. niin minäkin.
asubjekti. niin minäkin.

siksi se ei itse voinut haista pahalle, mikä tuntui meistä todella paradoksaaliselta. me pääteltiin, että rakenteet haisee ja sitten me protestoitiin. 

me ei huomattu, että kaukaisessa galaksissa merkki luhistui. siitä tuli valkoinen kääpiö. mutta se on ihan toinen tarina, sellainen narratiivitaavi.




8 kommenttia: