Runo tuli housuihin

Vaikea sanoa kuinka pitkä putki oli menossa, mutta oltiin jossain vaiheessa päädytty Paavo Haavikon kotiin. Pate oli siinä kunnossa, että se lähinnä makasi lattialla hiljaa. Yht’äkkiä se alkoi kuitenkin puhisemaan ja ähkimään kovasti. Sitä kesti sellaisen minuutin verran ja lopulta se sano, että ”Tuli runo”. Mä olin ihan, että mitä helvettiä nyt, mutta kysyin siltä minkälainen runo tuli.
”Hä?”, se vastas.
”Niin, että minkälainen runo nyt tuli?”
”Hä? Sori, mut mä en tajuu yhtään mistä sä puhut...”
”No, sä sanoit, että tuli runo, niin mä aattelin jos sä lausuisit sen nyt.”
”Ääh... Ei ku mä tarkotin, et se tuli housuihin.”
”Ai sellainen saarikoskelainen runo vai?”
”Joo, just sellanen.”
Patessa oli se hyvä puoli, että vaikka se sähläsikin aika lailla, niin se ei yleensä tehnyt sitä julkisella paikalla. Sitä ei tarvinnut hävetä.