hyödyntää. keskustelu.
tietynlainen. nykyisyys.
nykyisyyttä. sisään. päistikkaa.
mervi kantokorpi
että
itse kuitenkin.
katsoisin, että. toisaalta on. voidaan havaita. kriitikko.
viime aikoina. perinteinen. vs.
kokeellinen tai uusi.
sisällöllinen.
reaktio keskeislyriikkaan. koulukunta. piiri. helsinkitamperejyväskyläoulu.
akateemista. ei voi siteerata.
ennakko-oletus valmiina. monipuolinen. keinovalikoima.
Serkosalo. ntamo. Sellaisille kuin.
leevilehto. digitaalinen ru. tulkintoja
modernismin tulo. ylittää keinotekoisia raja-aitoja.
työkalupakki. tilasta ja tiloista. avaruuksia.
jälkeinen. nähdäkseni. on.
nykyrunoilijat. etsii raja-arvoja. on vaikea nähdä.
suhteutuu muihin traditioihin. minimalistisen
käsitteellistä. suomessa merkittävin.
tahallisia elementtejä.
viittauksia blogeissa.
hakukoneudesta. ei ole kirjoitettu.
tiivistetty ikään kuin olisi.
toimintaperiaatteet saattavat kyseenalaistaa. oletuksen.
leikki/leikkii/leikkisästi.
projekti kehystää. sana tai sanoja. yksi sana.
takertuneita uomautumisia. merkitysten kooste tai
koostaus. tavi ja mainittu.
ei palaudu. jäännöksettä. lähtökohtiinsa. lukijan,
kriitikon vastuu runokohtaisesti.
vertikaalinen kerrostuma. on.
uudelleenkirjoitti. minä sanoisin.
että, jotta, jos, vaikka, kun.
isot kustantamot ja kustannuskenttä.
wsoy. on menetetty. uhrattu.
siitä huolimatta rakentuu. etupäässä tyylin.
ansiosta tai siitä huolimatta. tai
välisistä suhteista. proosaruno&runous.
toisaalta on liki mahdotonta.
palkittu. korostunut muoto. kustannuksella.
ehkä. kokonainen. jatkuva. rikkoo. hajoaa.
katkottu. toistuu. salmenniemi.
merkitysten horisontaalinen. konkreettinen.
avantgarde. ruumiillinen ja äänteellinen.
Suomalaista nykyrunoutta korjattuna, originaaleja malliksi. Tarjolla myös ilmaisia neuvoja.
keskiviikko 29. helmikuuta 2012
maanantai 27. helmikuuta 2012
antaa kaiken
sinä laitoit itsesi likoon. kastuit läpimäräksi. laura voutilainen sanoin kerran, että siitä täytyisi pitää, koska se tekee älyttömästi töitä ja antaa kaikkensa. valmentaja arvostaa tosi paljon lätkäpelaajia, jotka laittavat koko ruumiinsa peliin. salihousuiset punttisalimöhkäleet antavat kaikkensa, ekaksi ihan kaiken ja sitten vielä niinku vieläkin enemmän, et on niinku ihan loppu ja luulee, et ei voi enempää, mut sitte antaa vielä niinku ihan ihan ihan kaikkensa.
lauantai 25. helmikuuta 2012
runo
minulla on tyyli ja rahat
minulla on auto ja viikset
minulla on riimit ja säkeet
minulla on rakkautta sinullekin
kirjoitan runoja naisista ja viinasta
kirjoitan runoja maisemasta ja elämästä
kirjoitan runoja kokeellisia ja mitallisia
kirjoitan runoja runoista ja runoilijoista
minä
asettelen ru
noni
miten minä
haluan
jonain päivänä
minä poltan kaikki
runo/
runousblogit
ja sinä seuraat etäältä,
koska et uskalla tulla lähelle
minä käytän alkusointuja
minä käytän loppusointuja
minä hylkään soinnut niin kuin
ensirakkautesi kerran hylkäsi
sinut
hei, kaikki pienet runoilijapojat
minä olen iso japanissa
hei, kaikki pienet kriitikkotytöt
minä olen iso japanissa
ja minä vaadin
paljasta pintaa
sinun ruumiilliset sinun
paljaat ruumiilliset
runosi öljyttyinä
minun sängylläni
sinun hikikarpaloita valuvat
ruumiilliset kokoelmasi öljyttyinä
kannet levällään minun katseeni alla
minä olen alkanut pitää teinihuumorista
siinä on sellaista viallista kauneutta, ja
vaikka olisi ollut muitakin vaihtoehtoja,
minä valitsin runoilleni suunnan
ne kulkevat sinne kumarassa, nöyrinä
höyry nousee niskasta, kun ne istuvat
saunan jälkeen avannon reunalla alasti,
ikään kuin antaisivat kaikkensa, ikään
kuin ne olisivat rehellisiä, eivätkä kätkisi
mitään ihopoimujensa alle,
roikkuvan vatsansa alle
tämä sanataiteilijan vastuu
painaa joskus minunkin hartiani
lyttyyn
tämä sanataiteilijan vastuu
murskaa minut vielä
joskus
ja vielä joskus minä julkaisen
runon
ja sinä seuraat etäältä,
koska et uskalla tulla lähelle
minä käytän alkusointuja
minä käytän loppusointuja
minä hylkään soinnut niin kuin
ensirakkautesi kerran hylkäsi
sinut
hei, kaikki pienet runoilijapojat
minä olen iso japanissa
hei, kaikki pienet kriitikkotytöt
minä olen iso japanissa
ja minä vaadin
paljasta pintaa
sinun ruumiilliset sinun
paljaat ruumiilliset
runosi öljyttyinä
minun sängylläni
sinun hikikarpaloita valuvat
ruumiilliset kokoelmasi öljyttyinä
kannet levällään minun katseeni alla
minä olen alkanut pitää teinihuumorista
siinä on sellaista viallista kauneutta, ja
vaikka olisi ollut muitakin vaihtoehtoja,
minä valitsin runoilleni suunnan
ne kulkevat sinne kumarassa, nöyrinä
höyry nousee niskasta, kun ne istuvat
saunan jälkeen avannon reunalla alasti,
ikään kuin antaisivat kaikkensa, ikään
kuin ne olisivat rehellisiä, eivätkä kätkisi
mitään ihopoimujensa alle,
roikkuvan vatsansa alle
tämä sanataiteilijan vastuu
painaa joskus minunkin hartiani
lyttyyn
tämä sanataiteilijan vastuu
murskaa minut vielä
joskus
ja vielä joskus minä julkaisen
runon
perjantai 24. helmikuuta 2012
parempi katsoa
tuollainen sinusta tuli. setää kaduttaa nyt, että antoi sinun kirjoittaa niitä runojasi.
torstai 23. helmikuuta 2012
keskiviikko 22. helmikuuta 2012
minä en ole koskaan
minä en ole koskaan masturboinut runokokoelman äärellä. minä en vain
ole sellainen.
tiistai 21. helmikuuta 2012
(ainakin) 2
Melkein vaihdon tämän blogin nimeä uuden projektini myötä, mutta annoin sen sitten olla. Uusi projektini on kirjoittaa seuraavan kahden kuukauden aikana ainakin kaksi runoa käyttämällä Henriikka Tavin projektia 12 aineistonani. Miksi kaksi? Siksi, että minä en ole mikään keskivertorunoilija, enkä tarvitse toimeentuloon kahta enempää. Saatan kyllä kirjoittaa enemmänkin, mutta raha ei merkitse minulle mitään. Alla ensimmäinen ja täällä Project 12 (from Outer Space):
Näinkö: VAI NÄIN: VAI NÄIN:
En osaa päättää
tätä kirjallista elämää
Svenille
jotenkin olen aina tiennyt syvässä sisällä sielussani, että minusta tulee internettiin runoja kirjoittava ja runoja kommentoiva nimimerkki. se on ollut minulle selvää varhaislapsuudesta asti.
maanantai 20. helmikuuta 2012
salaisuus paljastuu
Minä pelkään Virginia Woolfia. Se olin minä kaiken aikaa. Nyt tiedätte. Itse asiassa, kaikki pienet porsaat pelkäävät Virginia Woolfia.
lauantai 18. helmikuuta 2012
#!!?*#!!!
kynä kirjoittaa mitä mä käsken sen kirjoittaa.
kynä on mun narttuni. ja runo sanoo mitä mä
käsken sen sanoa, sillä runo on mun narttuni.
kynä on mun narttuni. ja runo sanoo mitä mä
käsken sen sanoa, sillä runo on mun narttuni.
rivisiä
nuoriso kirjoittaa yksirivisiä. se heille sallittakoon. kaksiriviset ovat varttuneita varten. yksirivisessä alin nappi auki. kaksirivisessä voit halutessasi napittaa vain ylemmän tai jopa vain alemman.
perjantai 17. helmikuuta 2012
sellaiset runot
minkälaiset runot ovat
kaikkein huonoimpia?
sellaiset, jotka ei
ja joiden kirjoittaja
tai joissa on
puuttuu
joko kokonaan
tai ositt
kuvittelee, että
jotta jos vaikka kun
vaikka
tosiasiassa
kuten esimerkiksi
ja
sellaiset runot ovat
kaikkein huonoimpia runoja
sunnuntai 12. helmikuuta 2012
just like kinnunen
sanoi minulle
sinä näytät aivan arto melleriltä
oletko sinä joku runoilija vai?
hei, nyt minä tiedän! sinä olet
kinnunen, tapani kinnunen
etkö olekin tapani kinnunen!
oletko sinä ikinä nähnyt
tapani kinnusta puku päällä,
marjapuuron värisessä paidassa
silkkisolmio kaulassa, dolce
& gabbanat nenällään,
kysyn minä.
sitä paitsi kinnunen on 173 cm
pitkä ja minä olen yli 180 cm
ei kelvannut. intti ja intti.
älä viitsi, minä tiedän, että
olet kinnunnen, tapani kinnunen
lupasi kuitenkin, ettei kerro
kenellekään, ja minä saan
juoda viinini in cognito
ihan niin kuin lenin siinä
tuula amberlan laulussa
siitä tulikin mieleeni, että
oikeasti minä olen rolling stones;
äidin pikku apuri, kullannuppu,
mussukka, silmäterä ja
hei, kyllä minä oikeasti tie-
dän mitä se tarkoittaa. ru-
nossa vaan voi tehdä melkei
n mitä vaan, varsinkin tällainen
kokeellinen runoilija voi tehdä
sinä näytät aivan arto melleriltä
oletko sinä joku runoilija vai?
hei, nyt minä tiedän! sinä olet
kinnunen, tapani kinnunen
etkö olekin tapani kinnunen!
oletko sinä ikinä nähnyt
tapani kinnusta puku päällä,
marjapuuron värisessä paidassa
silkkisolmio kaulassa, dolce
& gabbanat nenällään,
kysyn minä.
sitä paitsi kinnunen on 173 cm
pitkä ja minä olen yli 180 cm
ei kelvannut. intti ja intti.
älä viitsi, minä tiedän, että
olet kinnunnen, tapani kinnunen
lupasi kuitenkin, ettei kerro
kenellekään, ja minä saan
juoda viinini in cognito
ihan niin kuin lenin siinä
tuula amberlan laulussa
siitä tulikin mieleeni, että
oikeasti minä olen rolling stones;
äidin pikku apuri, kullannuppu,
mussukka, silmäterä ja
hei, kyllä minä oikeasti tie-
dän mitä se tarkoittaa. ru-
nossa vaan voi tehdä melkei
n mitä vaan, varsinkin tällainen
kokeellinen runoilija voi tehdä
ihan mitä vaan ja vielä pahempaa
maanantai 6. helmikuuta 2012
minulla on.
minulla on pimeys sinun päässäsi.
se tuli aivan yllättäen.
laskeutui kuin joku. en nyt keksi mikä.
ei kukaan koskaan opi
Huomautin Saulia kainalohien haistelusta jo täällä: http://runokorjaamo.blogspot.com/2009/07/presidenttiehdokkaan-morsian.html
Vaan oppiko tuo? Ei.
Varmuudeksi vielä oikea tapa:
Kädelle suuteleminen tapahtuu siten, että mies kumartuu naisen kättä kohden ja varsinainen suudelma painetaan omalle peukalolle tai vaihtoehtoisesti "jätetään ilmaan".
Ellei tarkoitus ole flirttailla, käsisuudelma on lyhyt.
Vaan oppiko tuo? Ei.
Varmuudeksi vielä oikea tapa:
Kädelle suuteleminen tapahtuu siten, että mies kumartuu naisen kättä kohden ja varsinainen suudelma painetaan omalle peukalolle tai vaihtoehtoisesti "jätetään ilmaan".
Ellei tarkoitus ole flirttailla, käsisuudelma on lyhyt.
sunnuntai 5. helmikuuta 2012
minun ei pitänyt sanoa runo
Miten minä menin tällaisen runon kirjoittamaan?
Tämä herättää myötänoloutta minussa itsessänikin.
Olisinpa ollut edes humalassa tai olisi jokin muu syy,
johon voisin vedota. Mutta minä olen täysissä sielun
ja ruumiin voimissa. Voi hirvitys! Voi pyhä Johannes!
Miten voin toipua tästä? Uskallanko enää koskaan
näyttäytyä julkisuudessa? Uskallanko enää koskaan
katsoa äitiäni silmiin. Minkä häpeän olen saattanut
sukuni ylle! Olisi pitänyt vaan pelata sählyä ja käy-
dä elokuvissa. Mutta sellainen ei riittänyt! Ei. Oli ihan
pakko kirjoittaa runo! Nyt kaduttaa. Pitäisi aina miet-
tiä ennen kuin tekee. Jälkikäteen on myöhäistä [tau-
tologia]. Mitä äitini aina sanoi? Lihat pitää syödä mut-
ta perunat saa jättää! Miksi en kuunnellut ja ottanut
opikseni? Minusta piti tulla runoilija! Oi, jospa saisin
olla runoilija. Kaikkien ihailema runoilija, joka yhdis-
tää kansan. Kuinka saatoin edes kuvitella sellaista?
Minä, turkulaisen tv-lupatarkastajan poika! Herätys!
Ei tv-lupatarkastajan pojista tule runoilijoita, ei edes
huonoja runoilijoita. Mutta minä pidän sinusta. Ja jos
sinäpitäisitminustaedesihanvähän, niin olisin onnelli-
nen. Jos en voi saada hyväksyntää runoilijana, niin
voisinko olla sinun ystäväsi? Sinä voisit hymyillä mi-
nun hassuille pikku tavoilleni. Vai onko noloa edes ky-
syä sitä? TAAS olisi pitänyt miettiä ennen kuin tekee.
TAAS kaduttaa, TAAS hävettää. Voi miten noloa! Ko-
ko internetin edessä! Nolasin itseni koko internetin
silmissä. Voiko tätä paikata millään? Voinko korjata
tekojani vai meneekö aina vain pahemmaksi? Inter-
net, kuule! Minä olen syönyt tänään puuroa ja juonut
mehua (appelsiini). Voi ei! Ei olisi pitänyt paljastaa!
Muut syövät kampasimpukoita ja oluella ruokitun hä-
rän fileetä. Perunat saa jättää! Olisinpa kuunnellut
äitiäni. Voisin kertoa internetille, että perunat vain
jäi, kun minä poika pistin illallisen poskeeni! Join
löydöksi luokiteltua viiniä ja luin ääneen internetissä
julkaistuja löytörunoja. Voi ei, taas runoja! Minun ei
pitänyt sanoa runoja. Minun piti unohtaa runot ko-
konaan. Mitä ne ovat minua ikinä hyödyttäneet?
Runot ovat tuottaneet minulle vain häpeää, nolout-
ta ja jonkin melko vaikeasti määriteltävän tunteen.
Tämä herättää myötänoloutta minussa itsessänikin.
Olisinpa ollut edes humalassa tai olisi jokin muu syy,
johon voisin vedota. Mutta minä olen täysissä sielun
ja ruumiin voimissa. Voi hirvitys! Voi pyhä Johannes!
Miten voin toipua tästä? Uskallanko enää koskaan
näyttäytyä julkisuudessa? Uskallanko enää koskaan
katsoa äitiäni silmiin. Minkä häpeän olen saattanut
sukuni ylle! Olisi pitänyt vaan pelata sählyä ja käy-
dä elokuvissa. Mutta sellainen ei riittänyt! Ei. Oli ihan
pakko kirjoittaa runo! Nyt kaduttaa. Pitäisi aina miet-
tiä ennen kuin tekee. Jälkikäteen on myöhäistä [tau-
tologia]. Mitä äitini aina sanoi? Lihat pitää syödä mut-
ta perunat saa jättää! Miksi en kuunnellut ja ottanut
opikseni? Minusta piti tulla runoilija! Oi, jospa saisin
olla runoilija. Kaikkien ihailema runoilija, joka yhdis-
tää kansan. Kuinka saatoin edes kuvitella sellaista?
Minä, turkulaisen tv-lupatarkastajan poika! Herätys!
Ei tv-lupatarkastajan pojista tule runoilijoita, ei edes
huonoja runoilijoita. Mutta minä pidän sinusta. Ja jos
sinäpitäisitminustaedesihanvähän, niin olisin onnelli-
nen. Jos en voi saada hyväksyntää runoilijana, niin
voisinko olla sinun ystäväsi? Sinä voisit hymyillä mi-
nun hassuille pikku tavoilleni. Vai onko noloa edes ky-
syä sitä? TAAS olisi pitänyt miettiä ennen kuin tekee.
TAAS kaduttaa, TAAS hävettää. Voi miten noloa! Ko-
ko internetin edessä! Nolasin itseni koko internetin
silmissä. Voiko tätä paikata millään? Voinko korjata
tekojani vai meneekö aina vain pahemmaksi? Inter-
net, kuule! Minä olen syönyt tänään puuroa ja juonut
mehua (appelsiini). Voi ei! Ei olisi pitänyt paljastaa!
Muut syövät kampasimpukoita ja oluella ruokitun hä-
rän fileetä. Perunat saa jättää! Olisinpa kuunnellut
äitiäni. Voisin kertoa internetille, että perunat vain
jäi, kun minä poika pistin illallisen poskeeni! Join
löydöksi luokiteltua viiniä ja luin ääneen internetissä
julkaistuja löytörunoja. Voi ei, taas runoja! Minun ei
pitänyt sanoa runoja. Minun piti unohtaa runot ko-
konaan. Mitä ne ovat minua ikinä hyödyttäneet?
Runot ovat tuottaneet minulle vain häpeää, nolout-
ta ja jonkin melko vaikeasti määriteltävän tunteen.
perjantai 3. helmikuuta 2012
arvon mekin ansaitsemme
tarvitsemme arvodiktaattorin
huolehtimaan hyvinvoinnista
tarvitsemme arvokekkosen
arvojääkiekkojoukkueen ja
arvojen maailmanmestarin
meidän pitää perustaa
arvoyliopisto ja arvotyöryhmä
muuten ei synny arvohuippuja
maailman arvovalioita
kaikista arvokkaimpia
tavoite: maailman kymmenen arvokkaimman joukkoon
me pystymme siihen
jos vain uskomme
että pystymme jos
uskomme että pystymme
pystymme siihen ja
ihan mihin tahansa
kunhan vain uskomme
uskomme että uskomme
uskomme että uskomme
että uskomme
huolehtimaan hyvinvoinnista
tarvitsemme arvokekkosen
arvojääkiekkojoukkueen ja
arvojen maailmanmestarin
meidän pitää perustaa
arvoyliopisto ja arvotyöryhmä
muuten ei synny arvohuippuja
maailman arvovalioita
kaikista arvokkaimpia
tavoite: maailman kymmenen arvokkaimman joukkoon
me pystymme siihen
jos vain uskomme
että pystymme jos
uskomme että pystymme
pystymme siihen ja
ihan mihin tahansa
kunhan vain uskomme
uskomme että uskomme
uskomme että uskomme
että uskomme
enemmän kuin arvoja
tarvitsemme uskomuksia
sitä että te uskotte että
me kaikki uskomme kun
meille sanotaan että
uskokaa
tarvitsemme uskomuksia
sitä että te uskotte että
me kaikki uskomme kun
meille sanotaan että
uskokaa
suomalaisia uskomuksia
suomalaisia uskomuksia
suomalaisia uskomuksia
suomalaisia uskomuksia
suomalaisia uskomuksia
mielellään englanniksi
se on arvojen kieli
mielellään englanniksi
se on arvojen kieli
keskiviikko 1. helmikuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)