rivi

runouden yhteiskunnallisuus? äh, yhteiskunnan runoudellisuus!

setämäisen opettava postaus koskien Platonia, valtioita ja runoja

Tämä runo kertoo vain itsestään. sisäänpäin kääntymisen maailmanennätys. tämä runo ei ole yhteiskunnallinen. Se ei kerro kreikan ongelmista tai vastuunkantajista, jotka ajoivat kreikan nykyiseen tilaansa. Platon parka. Aina sama virsi. Runoilijat häädetään. Älkää höpiskö.  Runous oli Platonin aikana aivan jotain muuta. Sikäli kun Valtiossa [nimi tulee suomeen latinasta, ei kreikasta] pohditaan runoilijoiden asemaa, niin kyse on mm. historiankirjoituksesta [ei, en palauta nykyaikaista historiantutkimusta kirjoitukseen] ja ties mistä muusta, vaan ei kuitenkaan Paavo Haavikosta, Lauri Viidasta, Arto Melleristä, Pauliina Haasjoesta, Teemu Mannisesta, esim. Esoista, Kristianeista tai edes Eino Leinosta.

Sitä paitsi, ensinnäkin, Platon puhuu oikeudenmukaisuudesta ja yhteisestä – ei ihannevaltiosta. Toiseksi, kun puhuu ihannevaltiosta, niin "he tietenkin kasvattavat viljaa, viljelevät viiniä ja valmistavat vaatteita ja jalkineita. He rakentavat itselleen asunnot ja työskentelevät kesäisin yleensä puolialastomina ja avojaloin, talvella pukeutuvat kyllin lämpimiin vaatteisiin ja jalkineisiin […] Loikoillen seppele päässä lehvävuoteillaan, joille on levitetty koiranköynnöstä ja myrttiä, he viettävät pitojaan yhdessä lastensa kanssa siemaillen viiniään, laulaen ylistystä jumalilleen ja nauttien yhdessäolosta." Kolmanneksi, mitä sitten seuraa? Dialogi siirtyy tämän jälkeen ihannevaltiosta nimenomaan "ylellisesti elävien valtion syntyyn". Puhutaan "tulehtuneesta" valtiosta "terveen" sijaan.  Jos [huonoja] runoja ollaan ylipäänsä hylkäämässsä, niin se tapahtuu tulehtuneessa valtiossa [tai oikeammin, jossain valtion tapaisessa yhteisössä].

Edit: Unohtui vielä mainita, että lopussa todetaan, ettei sellaista valtiota ole mahdollista toteuttaa. Jätän mainitsematta dialogin tulkintaan liittyvät ongelmat.

Konteksti: Virpi Alanen & Miia Toivio, Puheenvuoroja nykyrynouden yhteiskunnallisuudesta sekä Antti Majander, Runoilijat rökittävät Platonin (aamun HS)

just joo

”Uskon, että todelliset runoilijat aloittavat vallankumouksia. Ehkä nykyrunoilijoilla on asiat niin hyvin, että heidän ei tarvitse kritisoida tai haastaa ketään.

Vasta kun runoilija on nälissään, koditon ja saanut muutaman tappouhkauksen, hän voi todella kirjoittaa jotakin, millä on merkitystä.”

- Paul Polansky

http://fifi.voima.fi/artikkeli/2012/toukokuu/runoilijan-tehtava-on-kuvata-todellisuutta 

Kaikki kunnia arvoisalle runoilijalle ja hänen humanitaariselle työlleen, mutta huomauttaisin, ettei tarvitse olla kuollut voidakseen kirjoittaa kuolemasta.

Noilla kriteereillä myös todellisten runoilijoiden määrä tippunee aika lähelle nollaa.

tunosetä ei jaksa heilua

tunosetä sanoi sinulle, että sinulla on hyvä juttu, mutta sitä pitäisi edelleen kehittää.  yksi teos ei vielä tee sinusta tunosetää. tarvitaan ainakin kaksi teosta ja tarvitaan vähän kustannustoimittajaa teksteillesi. mutta sinun persoonasi on aika jees, setä sanoi. setä sanoi, että on sedällä on sen verran kokemusta, että setää kannattaa kuunnella. niin setä sanoi ja antoi sinulle ilmaisia neuvoja. halvalla hyvä tulee. sitä paitsi, setä on tehnyt näitä hommia ainakin melkein monta vuotta ja siksi setä tietää mistä on kysymys. sitten ilta jatkui ja baaripöytä kasvoi partaa.

HS 13.5.2012

"Runoilija kurkottaa sanojen taakse, kohti sitä mistä ei voi puhua"

"Välitön silmän ja korvan kokemuksellisuus väistää kirjaimellisia merkityksiä, ja silti jokin semanttinen, kielessä syntyvä, tunkee jo mieleen"

"Runoilija muotoilee aistien filosofiaa"

"Aistien yhdenaikaisuutta sivelevät runot asettavat vanhan kysymyksen, miten kielellisen ajattelun ja tulkinnan merkitykseen suuntautunut nautinto eroaa näkemisen ja kuulemisen esteettisestä mielihyvästä."

"Tututkin keinot saavat oudosti voimaa, kun niitä kannattelee sisäistetty, konkreettisten aistihavaintojen kautta rakentuva vision maailmankaikkeuden suuresta virrasta."

"Teos on luettavissa, mutta omalla tavallaan."  

Runoilijaparat.

ollaan hiljaa ja puhutaan paradokseista

Minun on ollut tarkotteilla kirjoittaa tästä monta kertaa aiemminkin, mutta en ole saanut aikaiseksi, enkä saa nytkään. Eilen illalla kävi nimittäin taas juuri niin. Televisio voitti (siitä olisi kuulunut 2+2), enkä päässyt puusta pitkälle. Todettakoon (passiivissa, minähän olen fiktiivinen henkilö – vaikka se ei taida liittyä tähän mitenkään) kuitenkin, että en ole koskaan nähnyt suomalaisessa runoudessa sellaista paradoksin käyttöä, joka ei olisi enimmäkseen latteaa: paikka, joka ei ole paikka, joku, joka ei ole vaan onkin, joku jolla määritelmällisesti pitäisi, mutta ei sittenkään olla.

Mutta, pitäisi lukea enemmän eikä katsoa televisiota. Minä olisin mennyt eilen kirjastoon, mutta heräsin tarpeeseen liian myöhään. Se oli jo kiinni ja nyt on sitten turha itkeä kuivia kyyneleitä. Menen kirjastoon ensi viikolla.  Sillä välin ja sen jälkeenkin olisin iloinen, jos vinkkaisitte minulle mistä näitä paradokseja kannattaa metsästää. Erityisen iloinen olisin, jos joku osaisi antaa esimerkkejä oivaltavasta paradoksien käytöstä suomalaisesta (nyky)runoudessa.



paikka, joka ei ole paikka,
koska se on housunpaikka
on ja ei
paradoksi, joka ei ole paradoksi
(ainutkertaista toistoa)
ei ja joo
Tampere (Take Me Down to the
Paradox City), joka on Turku
eisevvälii & jooei!
+-0

sivuhuomautus keskeisempää odotellessa

kuulkaa
minä olin yhteiskunnallinen
jo silloin kun te muut olitte
vielä siellä luonnontilassa

sitä paitsi yhteiskunnalliseksi
ei voi tulla sopimuksella
siihen tarvitaan karismaa
ja roppakaupalla hyvää onnea

huipulle ja yhteiskuntaan
sanotaan                              

minä minä  ja minä vastaamme
että me olemme jo siellä eikä sieltä pääse                          karkuun

missä te oikein
kuvittelette kirjoittavanne?

siksi ajatus on

se on typerämpi kuin

sääntöjä vapunpäiväksi

tee lista asioista
opettele säännöt
kursivoi tämä
ole kaunokirjallisesti
vetoa tunteisiin
usko huomiseen
unohda eilinen
älä kikkaile
niele rusinatkin
ole yhteiskunnallinen

unohda muut välimerkit
käytä vain pilkkua

katso rakastuneesti silmiin
baja-maja-la-lab-boom-bam!
älä käytä comic sansia
marssi hyvän puolesta
suosi nuorison suosimaa
muista mitä äiti sanoi
prosenttia pitäisi tappaa
ole niin kuin et olisikaan